Bai-bain, sai hanesan autór ba
violasaun direitus umanus mak Estadu ho ninia instituisaun relevantes, mak
hanesan, instituisaun seguransa no instituisaun relevantes sira governu nian
halo ba sira ninia povu.
Instituisaun hirak ne’e mak hanesan, instituisaun seguransa sívil, instituisaun PNTL, instituisaun F-FDTL no instituisaun governandes ne’ebé relevantes (Ministériu Edukasaun, Ministériu Saudi, Ministériu Agrikultura Floresta no Peska) ho mós ministériu seluk ne’ebé ligadu direita ba direitu ekonómia, sosiál no kultura.
Instituisaun hirak ne’e mak hanesan, instituisaun seguransa sívil, instituisaun PNTL, instituisaun F-FDTL no instituisaun governandes ne’ebé relevantes (Ministériu Edukasaun, Ministériu Saudi, Ministériu Agrikultura Floresta no Peska) ho mós ministériu seluk ne’ebé ligadu direita ba direitu ekonómia, sosiál no kultura.
Sé mak autór?
Autór mak ema ne’ebé prova husi Tribunál
katak nia mak involve direita no mós indireita iha kazu kriminal ruma. Kuandu sira sai hanesan autór,
sira iha direitu nafatin atu hetan tratamentu ho dignidade ne’ebé inklui hetan
tratamentu ba saudi, asesu ba familia, no iha biban hodi halo formasaun
Tamba sá mak autor sira ne’e?
Autór sira ne’e iha kompeténsia
no kaer poder bo’ot liu, tanba sira iha instrumentu ne’ebé mak uza hodi
hata’uk, amiasa, hamoras, habubu, hakanek no hamate povu sívil sira. Instrumentu hirak ne’e mak hanesan,
borgól, kastete, gas air mata (lágrimas), tonka, pistola no kilat.
Oinsa atu prosesa?
Wainhira kazu krimi ruma mosu,
ninia prosesu hodi hetan lia lo'os maka dalan rua. Dalan ida mak hato’o keixa ba
Polísia no dalan ida seluk mak hato’o keixa ba Ministériu Públiku.
Arguido no autor iha direitus
umanus ka lae?
Suspeitu no arguido iha direitu
barak tanba ema hotu-hotu iha direitu
atu konsidera nia hanesan ema sala-laek ida (inosente) to’o tempu Tribunál
hatudu ona ninia sala. Arguido mos iha direitu atu asesu advogado, halo
komunikasaun ho familia, no mos iha direitu atu la konfesa nia kulpa.
Sé mak sei sai hanesan autór ka maksalak iha kazu krimi?
Bazeia ba kódigu prosesu penál (KPP)
artigu 58 no 61 definisaun no katégoria konaba ema maksalak mak hanesan tuir
mai ne’e: Suspeitu katak; ema ne’ebé indísiu ruma
hatudu katak nia hola tiha ona ka prepara-án atu halo krimi ruma, ka hola parte
ka prepara-án atu hola parte iha krimi ruma.
Arguidu/akuzadu katak; ema ne’ebé mak
iha indikasaun forti involve iha hahalok krimi ne’ebé hetan ona detensaun no
submete ona iha prosesu investigsaun kriminál to’o hetan akuzasaun husi
Ministériu Públiku.
Nune’e iha kazu krimi, Polísia halo investigasaun bazeia nafatin ba prinsípiu présumsaun inosenti to’o bainhira tribunál kompetente desidi katak ema ne’e sala duni tuir lei no respeitu ba direitus umanus ema nian.
Nune’e iha kazu krimi, Polísia halo investigasaun bazeia nafatin ba prinsípiu présumsaun inosenti to’o bainhira tribunál kompetente desidi katak ema ne’e sala duni tuir lei no respeitu ba direitus umanus ema nian.